Kirjoitettuja juttuja
Laajasalon opistossa olen päässyt opiskelemaan myös toimittajan työtä. Olemme tehneet kurssitöinä erilaisia kirjoitettuja juttuja.
Olen nopea ja tarkka kirjoittaja. Kielioppi ja kirjoitusasut on hallussa. Olen luokallani tunnettu "kielipoliisina", ja olenkin oikolukenut monien opiskelukavereiden tekstejä.
Täältä löydät Laajasalon opistossa kirjoittamiani juttuja.
Estonia - suuronnettomuus, jota kukaan ei odottanut
Syyskuisena yönä Itämerellä sattuu vakava onnettomuus, jossa menetetään satoja ihmishenkiä. Pelastusoperaatio on valtava, ja nykypäivänä se olisi ehkä vielä suurempi.
“Mayday, Mayday”
“Silja Europa, Estonia”
“Estonia, Silja Europa. Kutsutteko Maydaytä?”
“Estonia, mitä tapahtuu? Pystyttekö vastaamaan?”
Tästä radiokeskustelusta syyskuun 28. päivänä vuonna 1994 klo 01.24 alkaa suuri meripelastusoperaatio, johon osallistuu 28 ilma-alusta ja 29 laivaa. Estonian 989:stä matkustajasta saadaan pelastettua 138 ihmistä. Heistä yksi menehtyi myöhemmin sairaalassa. Estonian uppoaminen oli rauhan ajan Euroopan suurin vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuuden pelastusoperaatio oli monikansallinen suuroperaatio, jota kukaan ei osannut odottaa.
Virolaisen varustamoyhtiö Estlinen matkustaja-autolautta Estonia lähti tavanomaiselle vuorolleen tiistaina 27. syyskuuta vuonna 1994 Tallinnasta kohti Tukholmaa. Yöksi oli luvattu myrskyä, mutta laivat Itämeren eri satamissa lähtivät liikkeelle normaalisti .
46 sekuntia hätäkutsun jälkeen, kello 01.24 Estonia kertoo kansainvälisellä hätäkutsukanavalla 16 Silja Europalle hälyttäviä tietoja.
“Joo meillä on tässä ongelma. On paha kallistuma oikealle puolelle. Uskon että yli pari-kolmekymmentä astetta. Voisitko sä tulla apuun ja pyytää myös Viking Line apuun?”
Silja Europa vastaa lähtevänsä apuun. Silja Europa kysyy Estonian paikkaa, mutta laivalla vallitsevan sähkökatkon, eli “blackoutin” vuoksi Estonia ei pysty kertomaan tarkkaa sijaintiaan. Kuluu lopulta 9 minuuttia hätäkutsusta, kunnes kello 01.29 Estonia ilmoittaa sijaintinsa.
Turun meripelastuskeskus on kuullut Estonian hätäkutsun, ja se lähettää ulkovartiolaiva Tursaksen onnettomuuspaikalle. Kello 01.35 Turun meripelastuskeskus hälyttää onnettomuuspaikalle Super Puma meripelastushelikopterin Turusta. Tämä osoittautuu myöhemmin tutkinnassa erittäin tärkeäksi tapahtumaksi laivan matkustajien selviytymisen kannalta.
Silja Europan perässä kulkenut Viking Mariella raportoi onnettomuudesta klo 01.42 Helsinki Radiolle, joka tekee Pan-pan sanoman. Pan-pan sanomalla ilmoitetaan hädästä silloin, kun kulkuvälineeseen tai matkustajiin ei kohdistu välitöntä vaaraa, mutta hätätilaan on kuitenkin reagoitava. Turun meripelastuskeskus oli pyytänyt Helsinki Radiota tekemään Mayday-kutsun, mutta näin ei kuitenkaan tehty. Onnettomuuden alkuvaiheessa kukaan ei tajunnut, minkä kokoluokan onnettomuudesta oli kyse.
28. syyskuuta 1994 kello 01.50 Helsinki Radio tekee Pan-pan kutsun, ja samaan aikaan M/S Estonia uppoaa 22 meripeninkulmaa Utön saaren eteläpuolelle, kansainväliselle vesialueelle, Suomen talousalueelle. Katastrofi, jota kukaan ei osannut odottaa, on tapahtunut.
Hetkeä myöhemmin Maarianhaminan Meripelastuslohkokeskus ilmoittaa onnettomuudesta Tukholman meripelastuskeskukselle, joka hälyttää useita ruotsalaisia meripelastushelikoptereita onnettomuuspaikalle. Estonian uppoamispaikan lähistöllä olleet laivat kääntyvät kohti Estonian viimeistä tiedettyä sijaintia. Kello 02.12 ensimmäinen alus, Viking Mariella, saapuu onnettomuuspaikalle, ja alkaa etsiä pelastuneita merestä. 18 minuuttia myöhemmin, kello 02.30 Silja Europa saapuu Estonian uppoamispaikalle. Samaan aikaan, 55 minuuttia hälytyksen jälkeen, Länsi-Suomen merivartioston helikopteri nousee ilmaan Turun lentoasemalta. Armottomat pelastustyöt alkavat.
03.05. Ensimmäinen pelastushelikopteri saapuu onnettomuuspaikalle, ja alkaa pelastamaan ihmisiä merestä. Pikkuhiljaa helikoptereita ja laivoja saapuu paikalle lisää. Helikopterit pelastivat 104 eloonjäänyttä matkustajaa. Helikoptereita saapui pelastustehtäviin Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta. Myös Virosta ja Venäjältä saapui helikopterit suorittamaan etsintää. Virolla ei tuohon aikaan ollut meripelastukseen soveltuvia helikoptereita. Onnettomuusalueen luona etsintää suoritti myös lentokoneita Suomesta, Ruotsista ja Virosta.
Kovan myrskysään ja aallokon takia paikalle saapuneet laivat pystyivät pelastamaan vain 34 henkeä. Korkea aallokko ja kova sade sekä tuuli vaikeutti kannella työskentelyä. Laivoilla saatavilla ollut pelastuskalusto ei myöskään sopinut merestä pelastamiseen.
Pelastustyö oli rankkaa. Helikoptereissa oli yksi pintapelastaja, ja kova merenkäynti teki pelastamisesta äärimmäisen raskasta ja hankalaa. Tämänkaltaisen suuronnettomuuden varalta ei oltu myös juurikaan harjoiteltu. Pintapelastajat, lentäjät, ensihoitajat, sairaalan työntekijät, laivojen miehistö ja kaikki muut tekivät erittäin vaativaa ja kovaa työtä pelastaakseen mahdollisimman monta Estonian matkustajaa.
Pelastustyöt kestivät läpi yön. Viimeiset eloonjääneet pelastettiin merestä kello 09.00. 852 ihmishenkeä painui Estonian mukana pohjaan. Vanhempia, sisaruksia, ystäviä ja kollegoita. 137 selvisi hengissä.
Estonian onnettomuudesta on kulunut nyt 30 vuotta. Tragedia järkyttää edelleen monia suomalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia. Onnettomuudesta on kuitenkin opittu. 30 vuoden aikana suuronnettomuuksiin valmistautuminen ja niissä toimiminen on mennyt rutkasti eteenpäin. Länsi-Suomen merivartioston toimialajohtaja Niklas Guseff kertoo meripelastustoimintaa johtavan Rajavartiolaitoksen, sekä muiden viranomaisten ja sidosryhmien olevan nykyään huomattavasti valmiimpi merellä tapahtuviin suuronnettomuuksiin, kuin 30 vuotta sitten.
“Me olemme paremmin valmistautuneita. Me olemme varautuneet ihan eri tavalla. Meillä on suunnitelmia ja niiden mukaan toimittaisiin.”
Guseff sanoo Estonian uppoamisen tulleen yllätyksenä myös viranomaisille.
“Kun Estonia upposi, kukaan ei voinut uskoa, että näin voisi käydä”
Suuronnettomuus tuli siis yllätyksenä niin kansalaisille, matkustajille, miehistölle, kuin pelastajillekin. Estonian uppoamisen aikana meripelastuksen käytänteet olivat kaukana nykyisestä tasosta. Vuonna 1994 Turun meripelastushelikopteri tuli säännösten mukaan saada ilmaan pelastustehtävälle tunnin sisällä onnettomuudesta. Helikopterin miehistö nukkui kotonaan, ja onnettomuuden tapahtuessa he lähtivät puhelimen soidessa kiireen vilkkaa lentoasemalle, jossa he valmistelivat helikopterin ja lähtivät pelastustehtävälle.
“Meillä on kaksi helikopteria välittömässä 30 minuutin lähtövalmiudessa.” Guseff kertoo nykypäivän lentovalmiudesta.
“Jos tiedetään, että kovaa keliä on luvattu, niin voidaan nostaa valmiutta sillä tavalla, että meillä on helikopterimiehistö valmiina lentokentällä, jolloin heidän lähtöaika on ihan jotain muuta.”
Rajavartiolaitos on siis ottanut Estonian onnettomuudesta opikseen. Guseffin puheesta korostuu jatkuvasti valmiuden ja valmistautumisen kehitys. Helikoptereiden valmiutta voidaan nostaa sään mukaan. Suuronnettomuuksien varalta harjoitellaan ja niille on selvät toimintasuunnitelmat. Pelastustoiminta on selkeästi proaktiivista. Estoniasta on otettu opiksi.
“Meripelastusjärjestelmän jokainen osa on paremmin valmistautunut, ja tämän myötä uskon, että pystyisimme reagoimaan ja toimimaan vielä tehokkaammin. Jos Estonian onnettomuus kävisi tänä yönä, niin todennäköisesti ihmishenkiä menetettäisiin, mutta ehkä lopputulos olisi silti parempi sillä tavalla, että olisi vähemmän menehtyneitä.”
Kokonaisuutena meripelastustoiminta on mennyt huomattavasti eteenpäin. Laivoilla on paranneltu pelastusvarustusta ja lisätty harjoituksia. Nykyinen AIS-järjestelmä mahdollistaa laivojen reaaliaikaisen paikantamisen. Helikoptereita on saatavilla enemmän niin Suomessa, kuin ulkomaillakin. Kansainvälinen yhteistyötoiminta on ottanut askelia eteenpäin. Guseff kertoo kaikkien Itämeren alueiden maiden saavan helikopterit pelastustehtävälle yhdellä puhelinsoitolla.
Kalustoa on päivitetty niin Suomessa, kuin ulkomaillakin. Onnettomuuden aikaan Turussa oli kaksi meripelastukseen soveltuvaa helikopteria, joista toinen oli huollossa. Nykyään helikoptereita on Turussa kolme ja Helsingissä kaksi. Virolla ei onnettomuuden aikaan ollut yhtään meripelastukseen soveltuvaa helikopteria. Nyt niitä on kolme. Myös pinta-aluksia on päivitetty ja suuronnettomuuksien pelastukseen sopivia aluksia on enemmän. Rajavartiolaitos on tilaamassa vuonna 2025 vielä kaksi uutta monitoimivartiolaivaa. Meripelastuksen johtavana viranomaisena toimiva Rajavartiolaitos suhtautuu siis vakavasti merionnettomuuksiin ja pelastustoimintaan.
On päivänselvää, että Estonian kaltaisessa suuronnettomuudessa voitaisiin menettää ihmishenkiä jatkossakin. Avomerellä sijaitsevalle onnettomuuspaikalle kestää varautumisesta huolimatta saman verran aikaa matkustaa. On kuitenkin huojentavaa tietää, että meripelastukseen kiinnitetään enemmän huomiota. Tehdään suunnitelmia, harjoitellaan ja varaudutaan. Se on kuitenkin parasta mitä voimme tehdä. Varautua.
Huuhkajille karvas tappio Kreikasta
Suomen jalkapallomaajoukkue hävisi Kansojen liigan avausottelunsa Kreikalle lauantaina maalein 3-0. Ottelu alkoi Suomen kannalta lupaavasti, ja uudistuneiden Huuhkajien peli näytti ajoittain erittäin hyvältä.
Kreikka pääsi kuitenkin kuin varkain johtoon ottelun 23. minuutilla. Robert Ivanov syötti maalivahti Lukas Hradeckylle rutiinisyötön, mutta Hradeckyn haltuunotto meni pahalla tavalla pieleen, ja Kreikan tähtihyökkääjä Fotis Ioannidis pääsi sijoittamaan pallon tyhjään maaliin.
Suomi ei Kreikan avausmaalin jälkeen saanut peliään enää ensimmäisellä puoliskolla kunnolla käyntiin, ja Kreikka pääsi iskemään jo toisen maalin Suomen verkkoon 37 peliminuutin jälkeen. Maali merkittiin Benjamin Källmanin omaksi maaliksi.
Suomen joukkue oli kärsinyt loukkaantumisista jo ennen Kreikka-ottelua, eikä Rasmus Schüllerin loukkaantuminen juuri ennen ensimmäisen puoliajan loppua ainakaan helpottanut Huuhkajien loukkaantumistilannetta.
Suomi aloitti toisen puoliajan pirteästi, mutta tehottomuus hyökkäyspäädyssä oli Huuhkajien auttamaton ongelma. Suomi ei saanut koko ottelussa lopulta yhtään laukausta maalia kohti, vaikkakin hyökkäyksiä saatiin aika-ajoin vyörytettyä aina Kreikan rangaistusalueelle asti. Edes penkiltä aloittaneen Joel Pohjanpalon tai superlupaus Topi Keskisen vaihtaminen kentälle ei auttanut tehottoman Suomen kirihaaveissa.
Ioannidis puski illan toisella maalillaan 76 peliminuutin jälkeen viimeisenkin naulan Suomen arkkuun ja pelin 3-0 Kreikan nimiin. Ottelun jälkeen Suomen päävalmentaja Markku Kanerva harmitteli huonoa alkua ja Schüllerin loukkaantumista. Kanerva suitsutti Kreikan hyvää prässiä sekä vastahyökkäyksiä.
Suomi kohtaa Kansojen liigassa seuraavaksi Englannin tiistaina Lontoossa. Englanti voitti avausottelussaan Irlannin tyylipuhtaasti 0-2. Ottelu alkaa tiistaina 10.9 Suomen aikaa kello 21:45.
Kaupunkisuunnittelijat, muistakaa ajatella
Kaupunkisuunnittelu on avaintekijä viihtyisän asuinympäristön toimivuudessa. Tehtyjä virheitä on hankala korjata jälkikäteen.
Helsingin kaupunkiympäristö muuttuu jatkuvasti. Uusia asuinalueita rakennetaan ympäri kaupunkia. Julkisen liikenteen verkostoa parannetaan jatkuvasti. Vilkkaasti liikennöityjä autoteitä bulevardisoidaan ja raitiovaunukiskoja- ja siltoja rakennetaan. Kaikki tämä on tarpeellista ja hienoa, mutta kaupunkisuunnittelu tulee silti tehdä ajatuksella, koko ympäristö huomioon ottaen.
Laajasalontielle Itä-Helsingissä on kaavoitettu uusi raitiotie. Raitiovaunu tulee kulkemaan Kruunuvuorenrannasta Herttoniemen suuntaan läpi nopeasti kasvavan Laajasalon ja Kruunuvuorenrannan. Raitiovaunulle on varmasti tilausta, siitä ei ole kiistäminen. Nopeasti kasvava Kruunuvuorenranta on urbaanin asumisen tulevaisuutta. 70-luvun betonibrutalismistä on siirrytty eteenpäin, ja alueelle kohoavat kerrostalot ovat modernimman näköisiä. Talojen kivijalkaan tulee alueelle tarpeellisia peruspalveluita. Kauppoja, kampaamoja ja apteekkeja. Ne luovat Kruunuvuorenrannasta halutun asuinalueen loistavan sijainnin lisäksi.
Tulee kuitenkin huomioida myös muu asuinmukavuus. Ainoastaan mukavat asuinrakennukset ja kattavat peruspalvelut eivät takaa mieleistä asumista. Paikalliset viheralueet ja ulkoilureitit tulee muistaa alueen suunnittelussa. Tämän merkitys on huomattu esimerkiksi kehnosti suunnitellussa Herttoniemenrannassa, jossa viher- ja ulkoilualueiden puute johti alueen kaavamuutoksen ehdotukseen, jossa Herttoniemenrannasta Killingholman saareen olisi rakennettu kevyen liikenteen silta. Sillalla olisi ollut merkittävät negatiiviset vaikutukset Killingholman herkkään luontoon, sekä myös alueen vesiliikenteeseen. Silta olisi pahimmillaan tuhonnut koko Killingholman saaren herkän ja ainutlaatuisen ekosysteemin.
Herttoniemenrannan sillan kaavailu on hyvä muistutus viher- ja ulkoilualueiden kaavoituksen merkityksestä. Huonon kaupunkisuunnittelun virheitä on turha korjata myöhemmin. Usein virheitä korjaamalla tulee vain enemmän vahinkoa aikaan.